torstai 23. tammikuuta 2014

Pienhiukkastuotanto pienhiilivoimaloissa


Tanssitaanpa tulisilla hiilillä. Aiheena on suomalaisille rakas puun pienpoltto pienkiinteistöjen tulisijoissa. Joka kerta kun aiheeseen kajotaan, syntyy voimakkaita tunteita ja kielenkannat vapautuvat, kipinät sinkoilevat.

8MW:n kekoarina ja kaukolämmön tuotanto puupolttoaineella
Ensimmäisenä kielen kannoista kirpoaa ilmoille Kiinan hiilivoimalaitokset; että kun siellä tehdään niin, sillä ei ole mitään väliä, mitä suomalainen tekee. Eipä niin, kiinalaisen 500 megawatin hiilivoimalaitoksen pienhiukkaset eivät vaikuta mitään kehenkään suomalaiseen Suomen maaperällä.
Suomessa on kaikki vähän pienempää ja vähempää. Meillä ei juuri ole 500MW:n hiilivoimaloita. Mutta meillä on mielettömästi, pari miljoonaa, muutaman kymmenen kilowatin hiilivoimalaitosta hajasijoitettuna joka puolelle Suomea. Suomen hiilivoimalat ovat kätevästi sijoitettu lähes kaikkiin pienkiinteistöihin asuinalueilla, ja tietysti rannoille.

Hiilivoimalaitoksessa poltetaan hiilipölyä. Hiilenmurkuloista jauhetaan hiilipölyä, mikä puhalletaan kattilaan ja poltetaan. Savukaasupuhallin puhaltaa savukaasut ja pienhiukkaset puhdistamattomana savupiipusta ulos. Piipusta tulee hirmuinen savuvana. Näillä piipuilla tehdään se savusumu eli smog. Tämän suomalainen uskoo olevan epäterveellistä ja vaarallista.

10MW:n KPA:n piipusta pukkaa savua
Suomalaisissa pienhiilivoimaloissa käytetään erilaista hiiltä. Klapia ei jauheta pölyksi. Miksi muuten hiilivoimaloissa ei polteta nyrkinkokoisia hiilimurkuloita? Turhaa työtä jauhaa niitä pölyksi ja sittenhän siitä tulee pienhiukkasia? Kas, kun siitä murkulasta ei saada tehoja, energiaa, kuten hiilipölystä.

Suomalaisessa pienhiilivoimalassa tuotetaan hiiltä pienhiukkasmuotoon niistä murkuloista, klapeista. Miksihän suomalaisissa kotimaisen polttoaineen vaikka 50MW:n kattilaitoksissa ei polteta klapeja? Polttaavat siellä hakkeeksi silputtua puuta, tuommosia peukalonpään kokoisia lastuja. Kas, kun siitä murkulasta, klapista, ei saada tehoja, energiaa.

Kylmä piippu pukkaa parhaillaan pienhiukkasta
Noissa megawattien kattilalaitoksissa on aina palamisilmapuhaltimet ja savukaasupuhaltimet, että siitä hiilipöly- ja puuhakepolttoaineesta saadaan tehoja, hyvä hyötysuhde.

Suomalaisessa pienhiilivoimalaitoksessa käytetään pienhiukkastuotantoon soveltuvaa polttoainetta, klapia. Se murkula on niin iso, ettei siitä saada kunnolla tehoja. Pienhiillivoimalaitoksessa ei ole palamisilmapuhaltimia. Ei ole savukaasupuhallintakaan. Eikä ole mitään savukaasujen puhdistustakaan, kuten ei ole kiinalaisessakaan voimalaitoksessa. Hyvä, ollaan melkein tasoissa. Molemmat työntävät savupiipusta pienhiukkasia ulos sen minkä kerkiävät. Meitä on vähemmän, me saadaan savusumu aikaiseksi vain paikallisesti. Muutamat lähitalot tai osakorttelit, kun oikein yrittää, muutamien tuntien ajaksi. Mutta kun kaikki naapuritkin tekevät parhaansa pienhiukkastuotannon eteen, niin ei se paljon kiinalaiselle häviä.

Paikallinen savusumu eli smog
Suomessa puulämmitystä on tavattu sanoa ekologiseksi energiantuotantomuodoksi. Pienpoltossa siitä saa myös hyötyliikuntaa, sanotaan. Intressipiirejä tähän ajatteluun löytyy niistä, kenellä puuta kasvaa. Suurempi intressiryhmä on tulisijateollisuus. Jälkimmäinen ohjaa alan tutkimusta, politiikantekoa ja mielipiteitä.

Todellisuus kuitenkin on, että puun pienpoltossa polttoaine on mahdollisimman epäedullisessa muodossa, klapeina. Siinä on liikaa vettä ja se on epähomogeenistä. Kuin huono bensa. Tämä suhteessa umpiyksinkertaiseen tulisijatekniikkaan. Siellä ei näet ole kuin arina, mihin palamisilma tulee luonnonvedolla ja sekin on riippuvainen poistuvan savukaasun määrään. Tässä asiassa suomalainen pienhiilivoimala kilpailee tasaveroisesti kiinalaisen suurvoimalan kanssa.

Vähän parempaa polttoainetta, tasakokoista kuoretonta puuta
Kurkistetaan vielä suomalaisen pienhiilivoimalan pienhiukkastuotantoprosessiin. Klapihan todettiin huonoksi polttoaineeksi. Siinä tapahtuu samanaikaisesti palamisen eri prosesseja. Kaikki prosessit tarvitsevat eri määrän palamisilmaa ja –lämpötilan. Kun tätä ei ole mahdollista järjestää, paloprosessi tapahtuu miten sattuu. Vapautuvat kaasut, metaani, palaa pääasiassa hyvin. Mutta kun klapissa on sammutusvesi sisällä, niin se jäähdyttää liekkiä ja liekin sisällä syntyy pienhiukkasia. Puun kuoriosa on melkein kokonaan hiiltä; se pitäisi yrittää polttaa erittäin kovalla ilmamäärällä eli vedolla. Mutta ei suomalainen raaski, kun lämpö karkaa harakoille. Hiiltä ei siis oikeasti poltettukaan, vaan se hajotettiin ja ajettiin piipusta pihalle. Saman tempun suomalainen tekee jäännöshiilille; ei raaski polttaa, ei. Hajotetaan vaan pienhiukkasiksi ja hiilimonoksidiksi ja piipusta pihalle.
Aivan mahtavaa! Yritetään ottaa talteen tekemätöntä energiaa.
Puupolttoaineen pääasiallinen pienhiukkaslähde, tuohi
Noin siinä käy, joka kerta. Huonolla hyötysuhteella ja kovalla hinnalla, mutta kiinalaisille pärjätään, pienhiukkastuotannossa. Ei oo turha jätkä suomipoika.