Tanssitaanpa tulisilla hiilillä. Aiheena on suomalaisille
rakas puun pienpoltto pienkiinteistöjen tulisijoissa. Joka kerta kun aiheeseen
kajotaan, syntyy voimakkaita tunteita ja kielenkannat vapautuvat, kipinät
sinkoilevat.
 |
| 8MW:n kekoarina ja kaukolämmön tuotanto puupolttoaineella |
Ensimmäisenä kielen kannoista kirpoaa ilmoille Kiinan
hiilivoimalaitokset; että kun siellä tehdään niin, sillä ei ole mitään väliä,
mitä suomalainen tekee. Eipä niin, kiinalaisen 500 megawatin
hiilivoimalaitoksen pienhiukkaset eivät vaikuta mitään kehenkään suomalaiseen
Suomen maaperällä.
Suomessa on kaikki vähän pienempää ja vähempää. Meillä ei
juuri ole 500MW:n hiilivoimaloita. Mutta meillä on mielettömästi, pari
miljoonaa, muutaman kymmenen kilowatin hiilivoimalaitosta hajasijoitettuna joka
puolelle Suomea. Suomen hiilivoimalat ovat kätevästi sijoitettu lähes kaikkiin
pienkiinteistöihin asuinalueilla, ja tietysti rannoille.
Hiilivoimalaitoksessa poltetaan hiilipölyä.
Hiilenmurkuloista jauhetaan hiilipölyä, mikä puhalletaan kattilaan ja
poltetaan. Savukaasupuhallin puhaltaa savukaasut ja pienhiukkaset
puhdistamattomana savupiipusta ulos. Piipusta tulee hirmuinen savuvana. Näillä
piipuilla tehdään se savusumu eli smog. Tämän suomalainen uskoo olevan
epäterveellistä ja vaarallista.
 |
| 10MW:n KPA:n piipusta pukkaa savua |
Suomalaisissa pienhiilivoimaloissa käytetään erilaista
hiiltä. Klapia ei jauheta pölyksi. Miksi muuten hiilivoimaloissa ei polteta
nyrkinkokoisia hiilimurkuloita? Turhaa työtä jauhaa niitä pölyksi ja sittenhän
siitä tulee pienhiukkasia? Kas, kun siitä murkulasta ei saada tehoja, energiaa,
kuten hiilipölystä.
Suomalaisessa pienhiilivoimalassa tuotetaan hiiltä
pienhiukkasmuotoon niistä murkuloista, klapeista. Miksihän suomalaisissa
kotimaisen polttoaineen vaikka 50MW:n kattilaitoksissa ei polteta klapeja?
Polttaavat siellä hakkeeksi silputtua puuta, tuommosia peukalonpään kokoisia
lastuja. Kas, kun siitä murkulasta, klapista, ei saada tehoja, energiaa.
 |
| Kylmä piippu pukkaa parhaillaan pienhiukkasta |
Noissa megawattien kattilalaitoksissa on aina palamisilmapuhaltimet
ja savukaasupuhaltimet, että siitä hiilipöly- ja puuhakepolttoaineesta saadaan
tehoja, hyvä hyötysuhde.
Suomalaisessa pienhiilivoimalaitoksessa käytetään
pienhiukkastuotantoon soveltuvaa polttoainetta, klapia. Se murkula on niin iso,
ettei siitä saada kunnolla tehoja. Pienhiillivoimalaitoksessa ei ole
palamisilmapuhaltimia. Ei ole savukaasupuhallintakaan. Eikä ole mitään
savukaasujen puhdistustakaan, kuten ei ole kiinalaisessakaan voimalaitoksessa.
Hyvä, ollaan melkein tasoissa. Molemmat työntävät savupiipusta pienhiukkasia
ulos sen minkä kerkiävät. Meitä on vähemmän, me saadaan savusumu aikaiseksi
vain paikallisesti. Muutamat lähitalot tai osakorttelit, kun oikein yrittää,
muutamien tuntien ajaksi. Mutta kun kaikki naapuritkin tekevät parhaansa
pienhiukkastuotannon eteen, niin ei se paljon kiinalaiselle häviä.
 |
| Paikallinen savusumu eli smog |
Suomessa puulämmitystä on tavattu sanoa ekologiseksi
energiantuotantomuodoksi. Pienpoltossa siitä saa myös hyötyliikuntaa, sanotaan.
Intressipiirejä tähän ajatteluun löytyy niistä, kenellä puuta kasvaa. Suurempi
intressiryhmä on tulisijateollisuus. Jälkimmäinen ohjaa alan tutkimusta,
politiikantekoa ja mielipiteitä.
Todellisuus kuitenkin on, että puun pienpoltossa polttoaine
on mahdollisimman epäedullisessa muodossa, klapeina. Siinä on liikaa vettä ja
se on epähomogeenistä. Kuin huono bensa. Tämä suhteessa umpiyksinkertaiseen
tulisijatekniikkaan. Siellä ei näet ole kuin arina, mihin palamisilma tulee
luonnonvedolla ja sekin on riippuvainen poistuvan savukaasun määrään. Tässä
asiassa suomalainen pienhiilivoimala kilpailee tasaveroisesti kiinalaisen
suurvoimalan kanssa.
 |
| Vähän parempaa polttoainetta, tasakokoista kuoretonta puuta |
Kurkistetaan vielä suomalaisen pienhiilivoimalan
pienhiukkastuotantoprosessiin. Klapihan todettiin huonoksi polttoaineeksi.
Siinä tapahtuu samanaikaisesti palamisen eri prosesseja. Kaikki prosessit
tarvitsevat eri määrän palamisilmaa ja –lämpötilan. Kun tätä ei ole mahdollista
järjestää, paloprosessi tapahtuu miten sattuu. Vapautuvat kaasut, metaani,
palaa pääasiassa hyvin. Mutta kun klapissa on sammutusvesi sisällä, niin se
jäähdyttää liekkiä ja liekin sisällä syntyy pienhiukkasia. Puun kuoriosa on
melkein kokonaan hiiltä; se pitäisi yrittää polttaa erittäin kovalla
ilmamäärällä eli vedolla. Mutta ei suomalainen raaski, kun lämpö karkaa
harakoille. Hiiltä ei siis oikeasti poltettukaan, vaan se hajotettiin ja
ajettiin piipusta pihalle. Saman tempun suomalainen tekee jäännöshiilille; ei
raaski polttaa, ei. Hajotetaan vaan pienhiukkasiksi ja hiilimonoksidiksi ja
piipusta pihalle.
Aivan mahtavaa! Yritetään ottaa talteen tekemätöntä energiaa.
 |
| Puupolttoaineen pääasiallinen pienhiukkaslähde, tuohi |
Noin siinä käy, joka kerta. Huonolla hyötysuhteella ja
kovalla hinnalla, mutta kiinalaisille pärjätään, pienhiukkastuotannossa. Ei oo
turha jätkä suomipoika.