31313

31313. Maaliskuun viimeinen, pääsiäispäivä ja kesäaika alkaa tämän vuoden numeropäivänä. Onhan siinä. Mutta ompahan komeat kelitkin. Kirjoitn tämän alustuksen aamulla. Käväisi mielessä julkaista tämä alkuiltapäivällä. Tulin sisälle juurikin yhden jälkeen. Kymmenen yli, kone tulille äkkiä. Klo 13.13. Kymmenen sekunttia myöhästyin. No, ei se taida vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen ja tai viilenemisen alkamiseen.

Eri värisiä jäitä piisaa

Tein tänään jopokaupat. Hikiällä oli myytävänä tuollainen Mobil malli. Ensiksi ajattelin, että mitä hittoa minä näitä romuja ostelen. Soitinpa kumminkin, mukava myyjä, kotoisin täältäpäin, huru-ukko sanoi olevansa. Alkuvuoden 1968 mallia näyttäisi kuvan perusteella olevan. Etuhaarukka on vaihdettu uudempaan malliin.
Tähtikirkkaita iltoja on piisannut, mutta komeetta taitaa jäädä näkemättä. Toissailtana kuu nousi tosi komeana, taisi olla kylläkin jo yö. Päätetäämpä maaliskuu nyt tähtien tuijotteluun, kun on niin hyvä seeing kaupunkiolosuhteisiin. Kiikari käteen ja köli pystyyn. Luetellaanpa kohteet, mitä löytyi. M35 löytyi heti tallista tultua länsitaivaalta. Toissailtana tiirailin Ajomiestä, enkä löytänyt kuin yhden avoimen joukon. Tänään ilahduin, kun löytyi koko joukko: M36, M37 ja M38. Orionin kaasusumu M42 painui jo alas länteen. Sinne meni meni komeetta ja M3. Plejadit M45 nyt tuikki metsän takaa. Vähän kun kiänti, niin sattui mehiläispesään, Praesepe M44. Bereniken hiukset näkyivät nyt selvästi Leijonan perässä, löyhänä tähtisikermänä, niinkuin Pertti Pääkkönen sanoo. Misam M45 löytyi Perseuksen ja Kassiopeijan välistä. Saturnus oli nousussa kaakkoistaivaalla, Jupiter ylempänä lännessä puiden takana.
Semmoista, nyt mennään kevättä kohti.

Kevään ensimmäiset kylvyt odottavat

Where is the cat?

Where is the cat?

The cat is in the MOON!

- Neil Hardwick

Happy easter for all

-Rabit

Aurora Borealis - revontulet!

That's me in the corner

Menin tänään mökille lumikenkäilemään ja metsästämään komeettaa, valosaastetta karkuun. Intouduin kuitenkin pudottamaan lumet mökin katolta, kun sinne paistoi aurinko niin mukavasti. Hikistä hommaa. Komeetta painui mailleen vielä valoisan aikaan. Olin juuri lähdössä mökiltä; tarkoituksena oli vielä tiirailla taivaan kohteita kiikarilla. Katsahdin ylöspäin, ja ihmettelin, onko tuolla taivaanlaella pilviä? Eipä ollut, kyllä ne olivat revontulia. En ole koskaan ennen nähnyt koronaa livenä, nyt se selvisi. Pian alkoi säteillä pään päältä oikein urakalla. Säteily syöksyi kohti muodostaen valojuovia kaikkialle taivaalle. Yritin kuvata, mutta siitä ei tullut mitään.

Siellä se on, komeetta

Veli puolikuu, Jupiter ja Aldebaran olivat hauskassa kolmioasetelmassa

Revontulishow oli aivan vertaansa vailla. Ursan sivuilla on joitakin hienoja kuvia. Tämä show tallentui päähäni ainutlaatuisena. Mökin pohjoispuolella on aukko kumpareella; siitä on hyvä havaita taivaan kohteita. Tunti siinä vierähti 17 asteen pakkasessa, köli kohti taivaannapaa. Korona muodostui Ison Karhun käpälien ja Capellan väliin. Korona on siis se, kun kun katsot säteilylähdettä suoraan kohti. Normaalisti näet revontulet ikäänkuin sivusta. Onhan se huikaiseva näky, kun revontulet peittävät koko taivaan. Valoverhoja syöksyy ylhäältä metsän rajaan saakka. Ensimmäisen vaiheen korona muodostui useita kertoja. Läntinen taivas oli aivan purppuran punainen. Korona muutti muotoaan, välillä sisälle näytti muodostuvan varjoja, tummia eri muotoisia vöitä. Pohjoisella taivaalla tanssivat teräväpiirteiset revontulivyöt monissa muodoissa. Toisen vaiheen korona suuntautui ikäänkuin vähän yli pohjoiseen, kunnes kääntyi päälleni ja tällä kertaa itäinen taivas vaaran päällä oli aivan punainen. En ole ainkaisemmin nähnyt punaisia revontulia, enkä kyllä koronaakaan, livenä.
Pakkohan sieltä oli lähteä, vaikka show jatkui, kaupungissa näkyi vain kalpea aavistus tästä luonnonilmiöstä.

NAISTENPÄIVÄÄ

Laitetaan tähän alkuun upea kuva naistenpäivän aatolta. Aurinko soi tämän näytelmän vaaran päältä ja kamerakin suostui kuvaamaan, vaikka oli jo ilmoittanut toimivansa vasta latauksen jälkeen.

I'm your venus, I'm your fire....

Lähestyn kansallista naistenpäivää harrastusteni kautta. Tänään sain sen valmiiksi, nimikin syntyi hauskan sattuman kautta: FC Venus. Tämä kaunokainen syntyi Hangossa 38 vuotta sitten, maaliskuussa. Tänään, naistenpäivänä se syntyi uudestaan.

IsoJopo FC Venus, syntymäpäivä 8.3.2013

Jokseenkin naisille suunnattu design. Malli tulee 2000-luvun alun Jopon uustuotannon Design-mallista. IsoJopo on aika harvinainen. Kymmenen 22" on yhtä 26" kohti, tai enemmän. Tämä on nyt valmis, vain tarrat puuttuvat, mutta siinäpä onkin kysymys. Jopo vai IsoJopo, mustat vai valkoiset? Toisaalta, halukkaalle ostajalle jää valinnan mahdollisuus. Tämä Jopo näki siis päivänvalon maaliskuussa 1975, keltainen väri pinnassa. Valmistusnumero on siis: FCxxxx. Ja eihän naistenpäivä olisi täydellinen, ellei sieltä kurkistaisi Hra47. FC47... Upea ajettava, kevyt polkea ja pysähtyy topakasti. Alla uudet legendaariset Nokian SL-35 päälirenkaat. Alapuolella on kuva siitä, minkälainen tämä pinkki oli alunperin.

IsoJopo vuodelta 1975, syyskuu, orkkis

Hyvää naistenpäivää kaikille

Hyvää naistenpäivää myös vuonna 2015!
Tuossa on tulipunainen ruusu vihreillä terälehdillä. Kuvanlaadun väritys ei anna oikeutta kauneudelle.

Kaksi kaunista marjaa

Ja myös vuonna 2016.

8.3.2016 hyvin harnaa ja sateinen nollakeli

PORTIMO

Kuka vei porstuasta porkat pois sian sorkat? Tammikuu

1.3.13. Tämä on eräänlainen matkakertomus. Jotenkin tuntui, että tästä päivästä puuttui muutama tunti. Ei siis kovin vieras tunne. Kuu vaihtui ja ensimmäisen kerran pitkään aikaan saattoi todeta, että sähkön kulutus oli helmikuussa selvästi alempi kuin aikaisempina vuosina. Lauhaa ja harmaata oli helmikuussa. Päättyi vesi- ja räntäsateen siivittämänä lumipurkuun plus kolmesta miinus kahdeksaan. Työmatkat heittelivät pohjoiseen ja etelään pitkän kaavan mukaan.

Aurinko antoi mailleen painuessa huikeita näytelmiä Valtimolla

Jään yli kulkija, ote helmikuun harmaudesta Kolilla

Sinisyys jaksaa aina hämmästyttää

Kaadoin mökillä muutamia haapoja, tänään pätkin ne ja kaadoin yhden lisää. Sää oli mitä parhain. Työ sujui ripeästi ja aikaa jäi lähteä tutkimusmatkalle. Puhdas lumikerros oli kertomassa metsän tapahtumista. Ensimmäiseksi suuntasin ilveksen tavanomaiselle kulkureitille; eipä näkynyt töpöhännän jälkiä. Yksi Vatanen oli mennyt. Huomenna on varmaan juhlat haavanoksien parissa.

Tämän kuusen juuret ovat kuvaajan takana viiden metrin päässä

Mökin pihaan parkkeerattuani pistin merkille elukan jäljet. Tunnistaminen oli jokseenkin helppo. Aloitin juuri lukea Veikko Huovisen tuotannon Luonnonkierto-nimistä kokoelmateosta, missä ensimmäisenä juttuna on kertomus "Tarina valkoisesta kärpästä". Aika pian tuli vastaan ilmaisu: portimo. Aika outo, paitsi Arto Paasilinnan teoksesta "Ulvova mylläri" tuttu ...vanha mukava poliisi Portimo...Selvisihän se, portimo tarkoittaa pientä näätäeläintä, kärppää. Hirveä peto, Huovisen mukaan. Mennään kuitenkin mukavampien mielikuvien pariin, vaikkakin fiktiivisten. Matti Röngän luoma hahmo, Viktor Kärppä, inkeriläinen paluumuuttaja, rehti, avulias, alunperin Viktor Kornostajev. Samuli Edelmannin hienosti tähdittämä tv-sarjan päähenkilö...Näiden parissa ihminen viihtyy.

Tästä lähdettiin

Leppä alkaa kukkia

Sama vesirajan tervaleppä

Kelottuvia mäntyjä kalliojyrkänteellä

Katajanmarjat kallionkupeessa

Kärppä oli sahannut vaaraa ahkerasti ristiin rastiin

Luonnossa joutuu tekemään kovasti töitä leipänsä eteen

Eipähän se ole mikään ihme, että Suomen lipun värit ovat sininen ja valkoinen

Nöyrästi aurinkoa kohti

Laskeutuminen vaaralta alkaa, valolle joutuu heittämään hyvästit. Olikin jo yllättävän vilpoisaa, viistoista miinusta,vaikka tuossa alapuolella auringosta nuoskaantunut lumi tarttui lumikenkiin. Näissä mökkimaisemissa on hienointa luonnon monimuotoisuus, näköalojakin, mitä lujasti tarvitsen, löytyy vaaran päältä kymmenien kilometrien päähän. Tähän aikaan vuodesta on toisinaan aivan hiljaista tiestä ja asutuksesta huolimatta.
Siltähän ne taas, alhaalta rantakoivikoista, löytyivät vikkelän portimon jäljet. Tämä yksilö taitaa ollakin oikea metsälainen, kun ei huomannut käydä polttopuupinon ja puuceen nurkilla, missä hiirenjälkiä riittää. Puunkolot ja muut oli kyllä tarkasti tutkittu. Huovisen kärppä tuli nälkäisenä ihmisasumusten lähelle peijaisiin. Lopulta kävi vanhanaikaisesti, kun valpas pystykorva lotaisi portimon hengiltä. Metsässäkin riittää vaaroja, ainakin ilmavaaroja.
Matka päättyy, aika rientää. Kamat kasaan ja menoksi, uusia tulia tekemään. Pöllien pilkkominen jää toiseen kertaan. Onneksi pakkasherra tekee työtä sen eteen.